AI Act ja tekoälyosaaminen eli tekoälylukutaito – mitä yrityksiltä vaaditaan?

Tämän tekstin kuvissa ja tekstin tuottamisen apuna on käytetty tekoälyä.

Euroopan unionin AI Act eli tekoälyasetus velvoittaa yrityksiä varmistamaan, että heidän henkilöstöllään on riittävä tekoälyosaaminen eli tekoälylukutaito.

Asetus tuli voimaan keväällä 2024, ja sitä aletaan soveltaa vaiheittain. Pääosin asetuksen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, mutta korkean riskin tekoälyjärjestelmien osalta jo aiemmin.

Tekoälyasetuksen soveltamisala ja poikkeukset

Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat kaikki EU:n markkinoille tulevat tekoälyjärjestelmät. Poikkeuksena ovat tutkimus- ja kehitysvaiheessa olevat järjestelmät, avoimen lähdekoodin tekoälymallit (ellei niitä käytetä kielletyissä tai korkean riskin sovelluksissa) sekä sotilaalliseen tai kansalliseen turvallisuuteen tarkoitetut tekoälyjärjestelmät.

Tekoälylukutaito vaatii koulutusta

Tekoälylukutaito tarkoittaa, että tekoälytyökalujen käyttäjien täytyy myös ymmärtää, miten työkalut toimivat ja missä niiden käytön rajat kulkevat.

Asetus ei määrittele tarkasti, miten tekoälykoulutus tulee toteuttaa, mutta yritysten täytyy pystyä osoittamaan, että niiden henkilöstö hallitsee tekoälyn käytön keskeiset periaatteet, ja he osaavat tehdä tekoälyjärjestelmien kanssa tietoon perustuvia päätöksiä.

Yritysten osaaminen ja tietotaito tekoälyasioissa vaihtelee

Kuukin kaupallinen johtaja Ville Rantanen on kouluttanut useita organisaatioita tekoälyn käytössä ja tietää, että yritykset ovat tekoälyn hyödyntämisessä hyvin eri vaiheissa.

– Osa yrityksistä on jo pitkällä ja hyödyntää tekoälyä strategisesti eri toiminnoissaan. Toisaalla taas ollaan vielä kokeiluvaiheessa, eikä tekoälyn vaikutuksia liiketoimintaan ole täysin hahmotettu. Säädös tekee tekoälyosaamisesta entistä tärkeämpää – nyt ei voida enää odotella, että tieto ja osaaminen kehittyvät itsestään, Rantanen toteaa.

Tekoälyn luoma tai muokkaama sisältö (esimerkiksi kuvat, ääniraidat tai videot) tulee merkitä selvästi, jotta käyttäjät tietävät, milloin kuluttavat tekoälyyn pohjautuvaa sisältöä.

Jokaisen EU-maan tulee nimetä kansallinen valvontaviranomainen, joka huolehtii tekoälyasetuksen täytäntöönpanosta. Suomessa tätä valvontatehtävää ei ole vielä virallisesti jaettu, mutta on oletettavaa, että valvonta kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisuuteen, koska ministeriö vastaa teknologiasta ja innovaatioista ja on valmistellut säädöstä.

– Toisaalta myös muut ministeriöt tai viranomaiset, kuten liikenne- ja viestintäministeriö tai tietosuojavaltuutetun toimisto, saattavat olla osallisina valvontatehtävissä, riippuen tekoälyn soveltamisalueista ja siihen liittyvistä erityiskysymyksistä, Rantanen pohtii.

Suomessa saattaa kuitenkin tulla käyttöön myös hajautettu valvontamalli, jossa eri viranomaiset valvovat tekoälyn käyttöä eri sektoreilla. Lopullinen päätös tullee tämän vuoden aikana.

Tekoälysovellusten riskiluokitus määrittää sääntelyn tason

Tekoälysäädös perustuu riskiperusteiseen lähestymistapaan, joka jakaa tekoälysovellukset neljään luokkaan niiden aiheuttaman riskin perusteella:

Ei hyväksyttävissä oleva riski – Tällaisia sovelluksia, kuten käyttäytymisen manipulointia tai laajamittaista biometristä tunnistamista, kielletään kokonaan.

Suuri riski – Esimerkiksi terveydenhuollossa, lainvalvonnassa, koulutuksessa tai rekrytoinnissa käytettävät tekoälyjärjestelmät kuuluvat tähän luokkaan. Näiltä vaaditaan läpinäkyvyyttä, auditointeja ja dokumentointia.

Vähäinen riski – Tähän kuuluvat sovellukset, joissa käyttäjän on tiedettävä, että hän on tekemisissä tekoälyn kanssa, kuten chatbotit ja asiakaspalvelubotit.

Rajoitettu riski – Sovellukset, jotka eivät aiheuta merkittäviä riskejä, mutta joissa suositellaan läpinäkyvyyttä tekoälyn käytössä.

Rantanen huomauttaa, että riskiluokitus vaikuttaa suoraan yritysten velvollisuuksiin.

– Jos yrityksesi käyttää tekoälyä asiakaspalvelussa tai markkinoinnissa, vaatimukset ovat kevyempiä. Sen sijaan, jos tekoälyllä tehdään päätöksiä esimerkiksi rekrytoinnissa tai luottopäätöksissä, sääntely on tiukempaa. Riskiluokitus auttaa hahmottamaan, kuinka paljon sääntelyyn on syytä varautua.

Yleiskäyttöiset tekoälyratkaisut (General Purpose AI, GPAI), kuten ChatGPT, kuuluvat AI Actin sääntelyn piiriin. EU:n tekoälyasetus asettaa erityisvaatimuksia korkean vaikutuksen yleiskäyttöisille tekoälymalleille, jos ne katsotaan aiheuttavan järjestelmäriskejä tai niitä käytetään korkean riskin sovelluksissa. Lopulliset vaatimukset ja soveltamiskäytännöt tarkentuvat sääntelyprosessin edetessä.

Tekoälyasetuksen vaatimukset yrityksille

Asetuksen mukaan kaikkien tekoälyä käyttävien tai tarjoavien yritysten ja organisaatioiden on varmistettava, että henkilöstöllä on riittävä tekoälyosaaminen. Tämä koskee niin suuryrityksiä kuin pk-yrityksiä ja startupeja. Myös kolmannet osapuolet, jotka käyttävät tekoälyä yrityksen puolesta, kuuluvat sääntelyn piiriin.

– Yrityksissä ei välttämättä vielä ymmärretä, kuinka laajasti säädös vaikuttaa. Jos käytät tekoälyä asiakaspalvelussa, markkinoinnissa tai vaikka rekrytoinnissa, sinun täytyy varmistaa, että käyttäjät tietävät, mitä tekevät – ja mikä tärkeintä, mitkä ovat tekoälyn rajoitukset ja riskit, Rantanen muistuttaa.

Tekoälyasetus ei tarkoita, että kaikkien täytyy ryhtyä tekoälyasiantuntijoiksi, mutta yritysten tulee huolehtia siitä, että henkilöstö osaa käyttää tekoälyä vastuullisesti. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä:

• Tekoälykoulutuksia ja ohjeistuksia, jotka varmistavat, että työntekijät ymmärtävät käyttämänsä tekoälytyökalut ja niiden rajoitukset.
• Tekoälyn vastuullisen käytön linjauksia, jotka määrittävät, miten tekoälyä käytetään yrityksessä ja miten riskit minimoidaan.
• Tietosuojaan ja etiikkaan liittyviä varotoimia, jotta tekoälyjärjestelmiä käytetään lain ja hyvän liiketoimintatavan mukaisesti.

– Mullistus on suurempi, mutta koulutustarvetta voisi jollakin tavalla verrata samaan kuin GDPR-asetuksen aikoinaan tuomiin velvoitteisiin, Rantanen sanoo.

Jos yrityksessä käytetään generatiivista tekoälyä, kuten ChatGPT:tä tai Copilotia, velvoitteet ovat suhteellisen kevyitä – pääasia on, että työntekijät osaavat käyttää työkaluja vastuullisesti. Sen sijaan, jos yritys kehittää, myy tai tarjoaa tekoälyratkaisuja, sääntely on huomattavasti tiukempaa.

Tekoäly muuttaa liiketoimintaa nopeammin kuin monet yritykset tajuavat.

– Tekoäly ei ole vain IT-osaston asia, vaan se vaikuttaa kaikkiin yrityksen toimintoihin – markkinoinnista HR:ään ja asiakaspalveluun. Työntekijät ovat jo ottaneet käyttöön tekoälytyökaluja, mutta yritykset eivät välttämättä tue heitä siinä. Tämä johtaa helposti siihen, että tekoälyä käytetään tehottomasti tai jopa riskialttiisti, Rantanen huomauttaa.

Jos yritys ei ole vielä ottanut tekoälyosaamisen kehittämistä osaksi strategiaansa, nyt on oikea hetki aloittaa. AI Actin myötä tekoälyä ei voida enää käyttää ”vain työkaluna” – se täytyy ymmärtää ja hallita.

Eri tasoisia koulutuksia eri tekoälyn käyttötapoihin ja tekoälylukutaidon tarpeisiin

AI Act -tekoälyasetus edellyttää, että kaikki tekoälyä käyttävät yritykset, olivat ne sitten pieniä tai suuria, tarjoavat henkilöstölleen riittävät valmiudet tekoälyn käyttöön. Velvoitteet koskevat erityisesti niitä organisaatioita, jotka hyödyntävät tekoälyjärjestelmiä päätöksenteossa tai asiakaskohtaamisissa.

Tämä tarkoittaa käytännössä:

• Tekoälykoulutuksia työntekijöille, jotta he ymmärtävät työkalujen toimintaperiaatteet ja rajoitukset.
• Sisäisiä ohjeistuksia ja linjauksia, jotka määrittelevät tekoälyn vastuullisen käytön yrityksessä. Eli esimerkiksi määritellään tekoälyn käyttötavat/tilanteet, joissa tekoälyä hyödynnetään, prosessit uusien työkalujen testaamiseen ja käyttöönottoon.
• Tietosuojan ja eettisten näkökulmien huomioimista, jotta tekoälyä käytetään lainmukaisesti ja vastuullisesti.

Tekoälyosaamisen kehittämisessä on suosituksena kolme erilaista tasoa:

Perustason koulutus

Sopii työntekijöille, jotka käyttävät generatiivisia tekoälytyökaluja, kuten ChatGPT:tä tai Copilotia, osana päivittäistä työtään.

Koulutuksessa käsitellään esimerkiksi

• Miten tekoäly toimii ja mistä se oppii?
• Millainen tekoäly ja erityisesti generatiivinen tekoäly on ilmiönä?
• Mitkä ovat tekoälyn rajoitukset ja mahdolliset virheet?
• Miten varmistetaan tietoturva ja yksityisyydensuoja tekoälyn käytössä?
• Generatiivisen tekoälyn eettiset ja tekijänoikeudelliset käyttötavat
• Miten jokaisen työntekijän kannattaa aloittaa tekoälytyökalujen hyödyntäminen konkreettisesti omassa työssään?

Rantanen painottaa, että koulutus ei ole pelkkä muodollisuus:

Rantasen mukaan koulutukseen on monia vaihtoehtoja.

– Tekoälyosaamisen kehittäminen ei tarkoita massiivisia IT-projekteja, vaan se voidaan toteuttaa joustavasti yrityksen tarpeisiin sopivalla tavalla. Yrityksen sisäiset verkkokurssit ja webinaarit tarjoavat matalan kynnyksen oppimista, kun taas käytännön työpajoissa päästään heti harjoittelemaan tekoälytyökalujen käyttöä, hän kuvailee.

Yrityskohtaiset ohjeistukset ja toimintamallit auttavat linjaamaan tekoälyn vastuullista käyttöä, ja tarvittaessa ulkopuoliset asiantuntijat voivat tuoda syvempää osaamista ja näkemyksiä. Tärkeintä on, että koulutus vastaa aidosti organisaation tarpeisiin – eikä jää vain teoriatasolle.

Syventävä koulutus

Sopii yrityksille, jotka hyödyntävät tekoälyä päätöksenteossa tai automatisoiduissa prosesseissa.

– Syventävä koulutus sopii myös yrityksille, joilla on jo pohjatietoa tekoälystä ja haluaa ottaa tekoälyn mukaan tiiviimmin prosesseihinsa ja kehittää sen avulla liiketoimintaansa, Kuukin teknologialiiketoiminnasta vastaava Tomi Kaitarinne sanoo.

Koulutuksessa käydään läpi esimerkiksi:

• Kuinka varmistetaan, että tekoälypäätökset ovat läpinäkyviä ja perusteltavissa?
• Miten arvioidaan ja vähennetään tekoälyn aiheuttamia riskejä, kuten syrjintää tai virheellistä dataa?
• Mitkä ovat tekoälyn käytön juridiset ja eettiset velvoitteet?

Asiantuntijatason koulutus

Sopii yrityksille, jotka kehittävät tai myyvät tekoälypohjaisia ratkaisuja. Tällöin henkilöstön tulee tuntea syvällisesti tekoälyn toimintaperiaatteet, riskienhallinta ja vaatimustenmukaisuus (compliance).

– Esimerkiksi tietosuojan huomiointi ja dokumentointi ovat merkittävässä roolissa, kun kehitetään tekoälypohjaisia ratkaisuja, Kaitarinne sanoo.

Kuuki on yhdessä Henkilöstöpalvelu Heimon kanssa kehittänyt generatiivista tekoälyä hyödyntävä rekrytointijärjestelmän, Moneypennyn.

– Emme ole vain kouluttaja, vaan olemme myös itse toteuttaneet merkittävän generatiivista tekoälyä hyödyntävän sovelluksen, joten tiedämme myös miten asiat menevät käytännössä, Kaitarinne sanoo.

Haluatko varmistaa, että yrityksesi henkilöstö osaa hyödyntää tekoälyä vastuullisesti ja tehokkaasti? Kuuki tarjoaa tekoälykoulutuksia ja strategista sparrausta yrityksille – ota yhteyttä, ja kartoitetaan yhdessä, mikä olisi paras tapa edetä tekoälykoulutuksissa!

Kuukilaisten tapaan käyttää tekoälyätyössään voit lukea Tekoäly ja Kuuki -sivulta.