Tekoälyn tuottamien kuvien laatu on kehittynyt viime vuosina merkittävästi, ja sisällöntuottajat ympäri maailman löytävät jatkuvasti uusia keinoja hyödyntää näitä kuvia omassa tekemisessään. Kun DALL-E, Midjourney ja Firefly taikovat silmiemme eteen sekunneissa mitä mielikuvituksellisimpia tuotoksia, kokeneemmastakin markkinoijasta alkaa tuntua, ettei ole mitään mihin nämä ihmeautomaatit eivät pystyisi. Mihin tarvitaan enää kuvapankkeja, valokuvaajia ja kuvittajia? Emmekö voisi korvata näitä kaikkia muutamalla näppärällä promptilla?
Uusia tekoälykuvia luodaan maailmanlaajuisesti kymmeniä miljoonia joka päivä (lähde: Everypixel Journal). Vaikka suurinta osaa kuvista ei koskaan julkaistaisi missään, määrä on silti valtava. Totuus lienee kuitenkin edelleen se, että markkinoinnissa on tilaa – ja tarve! – monenlaisista lähteistä tuleville kuville. Tekoälypohjainen kuvageneraattori ei ole runsaudensarvi, josta markkinoija saisi käyttöönsä kuvan kaikkiin tarpeisiinsa – se muistuttaa enemmän arpajaisia, joissa jokainen arpa voittaa, mutta palkintoa ei saa itse valita.
Yhtä kaikki, tekoälykuvien tarjoamat mahdollisuudet ovat erittäin kiinnostavia, eivätkä vähiten taloudellisesta näkökulmasta. Miksi käyttää rahaa kuvantekijään tai maksaa edes muutamaa euroa geneerisestä kuvapankkikuvasta, kun hyppysissämme on kavalkadi lähes ilmaisia AI-työkaluja? Työkaluja, jotka pystyvät tuottamaan sekunneissa uniikkeja, ammattilaistason visualisointeja?
Koen, että rahallisen panostuksen lisäksi on syytä tarkastella asiaa hieman useammasta eri näkökulmasta. Osaavaa markkinoijaa kiinnostaa kuvien tuotannossa eurojen lisäksi moni muukin asia, kuten aika, laatu, uniikkius, eettiset kysymykset ja tekijänoikeudet.
Tässä kirjoituksessa pohdin, milloin AI-kuvat ovat luonteva valinta, ja missä tilanteissa taas valokuvat, kuvapankkikuvat tai kuvitukset puolustavat edelleen paikkaansa.
Missä AI-kuvat toimivat parhaiten?
Olen käyttänyt AI-työkaluja aktiivisesti nyt muutaman vuoden ja edelleen niiden tuottama kuvanlaatu (kuvien sisällöstä puhumattakaan) saattaa hätkähdyttää. Kuvien generointi ja sen vaivattomuus tuottaa samanlaisen maagisen tunteen kuin ensimmäisen iPhonen kosketusnäytön hipelöinti yli 17 vuotta sitten. Ja kuten iPhonenkin kanssa, myös tekoäly on vähitellen osoittanut myös hyödyllisyytensä. On monia työarjen osa-alueita, jotka ovat muuttuneet uusien kuvageneraattoreiden myötä. Erityisen hyvin tekoälykuvat tuntuvat sopivan erimerkiksi seuraaviin käyttötapauksiin:
1. Fantastiset, mielikuvitukselliset visiot
Tästä tekoälykuvat tunnetaan kenties parhaiten: Ne sopivat täydellisesti tilanteisiin, joissa kuvien ei välttämättä ole tarkoituskaan näyttää aidoilta. Eri tekoälymalleilla on omat vahvuutensa, mutta ne kaikki pystyvät toteuttamaan fantastisia, leikkisiä ja tyyliteltyjä digitaalisia maalauksia, joita olisi todennäköisesti hyvin vaikea löytää valmiina mistään kuvapankista. Futurististen, surrealististen tai jopa abstraktien visuaalisten esitysten tekeminen on AI:lle peruskauraa. Ihmissusi parturissa? Onnistuu. Abraham Lincoln juoksuradalla? Ei ongelmia. Kreivi Dracula lähettämässä ilkeää twiittiä? Valmistuu sekunneissa. Se, mikä ennen pystyttiin saavuttamaan vain työläällä kuvankäsittelyllä tai 3D-visualisoinneilla ja minkä tuottamiseen vaadittiin kouliintunut ja vilkkaalla mielikuvituksella varustettu ammattilainen, on nyt kaikkien saavutettavissa.
2. Pienet, ei-kriittiset projektit
Pienemmissä projekteissa, kuten nopeatempoisissa sosiaalisen median päivityksissä tai yrityksen sisäisissä esityksissä, joissa kuvan ei välttämättä tarvitse olla täysin virheetön, AI-kuvat voivat olla kustannustehokas ja nopea apu sisällöntuottajalle. Somessa kuvan elinkaari ei useinkaan ole kovin pitkä, joten kuvien mahdolliset pienet virheet on helpompi antaa anteeksi. Yritysten sisäisissä materiaaleissa absurdi AI-kuva saattaa olla jopa harkittu tapa tuoda hymy kuulijoiden huulille.
3. Mielikuvituksen herättäminen ja inspiraatio
Tekoälyllä tuotetut kuvat voivat olla loistava lähtökohta ideointiin ja inspiraation löytämiseen seuraavaa kampanjaa, tuotepakkausta tai logoa suunniteltaessa. Vaikka generoituja kuvia ei käytettäisikään lopullisessa markkinointimateriaalissa, ne voivat toimia hyvänä työkaluna ideoinnin alkuvaiheessa.
4. Illuusiot
On ainakin yksi kuvantekemisen osa-alue, jossa tekoäly on selvästi ihmistä parempi: monimutkaiset visuaaliset illuusiot. Algoritmin voi opettaa tekemään kuvituksia, jotka ylösalaisin käännettyinä näyttävätkin aivan eri objekteilta. On mahdollista toteuttaa kuvia, jotka päällekkäin asemoitaessa muodostavatkin aivan uuden kuvan, tai aidon näköisiä maisemia, jotka pienemmässä koossa tarkasteltuna muistuttavatkin yrityksesi logoa. Illuusiot voivat olla pysäyttävä tapa nostaa markkinointikuvasi huomioarvoa vuolaassa somevirrassa, mutta aivan yksinkertaista niiden tekeminen ei ole.
AI-kuvien haasteet
Niin hämmästyttäviä kuin AI-kuvat monesti ensisilmäyksellä ovatkin, niihin liittyy myös paljon haasteita, jotka saattavat rajoittaa niiden käyttöä markkinointitarkoituksissa.
1. Resoluutio ja tekniset rajoitteet
Vaikka tekoälyllä tuotetut kuvat näyttävät usein laadukkailta näytöllä tai pienessä koossa, ne eivät välttämättä toimi yhtä hyvin isoissa formaateissa. Generointipalveluiden tuottamien kuvien pikselimäärä ei yleensä suoraan riitä suurempiin painotuotteisiin. Vaikka on olemassa lukuisia AI-pohjaisia työkaluja, jotka auttavat myös kuvien interpoloimisessa suuremmiksi (mm. Photoshop, Topaz Gigapixel), nekin toimivat kokemukseni mukaan parhaiten silloin, kun lähtökohtana on aito, laadukas valokuva. Suurennettaessa AI-kuvista saattaa paljastua epäluonnollisuuksia, jotka lähempää tarkasteltuna syövät kuvan uskottavuutta.
2. Vääristymät ja outoudet
Tekoälykuvissa esiintyy tunnetusti paljon hihittelyä aiheuttavia virheitä: Ylimääräiset sormet, yhteensulautuneet esineet ja muut epäloogiset yksityiskohdat ovat muodostuneet melkeinpä AI-kuvien tavaramerkeiksi. Kuviin voi päätyä kuitenkin myös toisenlaisia, huomaamattomampia virheitä, kuten outoja varjoja tai objektien epäloogisia vuorovaikutuksia. Nämä pienet kummallisuudet voivat jäädä kuvantekijältä kokonaan huomaamatta, mutta voivat tulla esiin myöhemmin, kun kuva julkaistaan ja se päätyy useampien silmäparien lähempään tutkisteluun. Jos kuvan on tarkoitus olla luonnollinen, mutta se paljastuu myöhemmässä vaiheessa algoritmin tuotokseksi, saattaa olla että kuva aiheuttaa kampanjalle enemmän haittaa kuin hyötyä. AI-kuvien käyttöä ei kannata salailla, vaan on lähdettävä oletuksesta, että joku todennäköisesti tunnistaa kuvan tekotavan.
3. Todellisuuden mallintaminen
Vaikutelma realismista syntyy valokuvissa paitsi kuvan tyylistä ja sen teknisestä laadusta, myös sen sisällöstä. Kun kuvissa halutaan esittää todellisia ihmisiä, paikkoja, esineitä tai maamerkkejä, tekoäly ei välttämättä ole siihen paras työkalu. Ensisilmäyksellä taitavan promptaajan luomat kuvat vaikkapa jostain tunnetusta rakennuksesta voivat näyttää varsin uskottavilta, mutta lähempää tarkasteltuna jokin arkkitehtuurin yksityiskohta saattaakin paljastaa kuvan syntytarinan ja pahimmassa tapauksessa heikentää kampanjan uskottavuutta.
4. Kun haluat kuvaan jotain spesifiä
Yksi keskeinen piirre tekoälyn luomissa kuvissa ja kuvituksissa on sen monipuolisuus. Hetken eri palveluilla leikittyään promptaaja huomaa, kuinka erilaisia kuvia ohjelmistoista voi saada ulos. Halusit sitten akvarellin korttia pelaavasta cowboy-mustekalasta tai fotorealistisen pilkullisen elefantin lukemassa sanomalehteä, algoritmi pystyy ruksuttamaan muutamissa sekunneissa silmiesi eteen loputtomasti variaatioita annetusta teemasta. Mutta entäpä jos haluatkin, että norsu kääntäisi päätään, tai kuvan sanomalehti olisikin suomenkielinen? Muutosten tekeminen kuviin ei ole mahdotonta, mutta se voi osoittautua hyvin työlääksi – ilman takeita onnistumisesta.
5. Tekijänoikeudet ja eettiset kysymykset
AI-palvelut antavat käyttäjilleen yleensä luvan hyödyntää palveluissa luotuja kuvia samankaltaisilla oikeuksilla kuin esimerkiksi kuvapankit myöntävät omille kuvilleen. Asiassa on kuitenkin toinenkin puoli. Kuvageneraattoreiden suorituskyky perustuu niiden algoritmien koulutuksessa käytetyn aineiston laajuuteen. Valitettavan usein tämä opetusmateriaali on ollut tekijänoikeuksien alaista. OpenAI on jopa esittänyt, että ilman tekijänoikeudella suojattua materiaalia nykyisen kaltaisten tekoälymallien kouluttaminen olisi mahdotonta (lähde: Shacknews). Maailmalla onkin nyt käynnissä useita oikeustapauksia, joissa oikeusoppineet tutkivat AI-yhtiöiden prosesseja ja eri tahojen oikeuksia generoituihin kuviin ja niiden käyttöön. Tämä kirjoitus ei ole lainopillinen ohjeistus, mutta konkreettisten lakipykälien lisäksi tekoälykuvan julkaisijan on kenties hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään myös kuvien eettisyyttä. Onko tekoälykuvien käyttö aina moraalisesti kestävää, erityisesti silloin, kun malleja on koulutettu ammattivalokuvaajien tai kuvittajien teoksilla ilman heidän suostumustaan? Upean tekoälykuvan taustalla on aina yhden tai useamman ammattilaisen tekemä upea kuva.
Milloin aidot valokuvat ja kuvitukset toimivat paremmin?
Tekoälykuvien monipuolisuudesta huolimatta on edelleen lukuisia käyttökohteita, joissa AI-luomukset eivät pysty korvaamaan aitoja valokuvia tai kuvituksia.
1. Todellisten ihmisten ja asioiden esittäminen
Kun markkinointikampanjassa on tärkeää esittää todellisia ihmisiä, tiloja tai tuotteita, mikään ei voita aitoa valokuvaa tai kuvittajan tekemää visualisointia. Vaikka koneäly on kykenevä generoimaan aidon näköisiä ihmisiä ja AI-kuviinkin on mahdollista yhdistää todellisia kasvoja, realistisen muotokuvan tekeminen sillä on toistaiseksi haastavaa. Joskus tekoäly saattaa tosin pystyä yllättävänkin hyviin suorituksiin, kun kohteena on julkisuuden henkilö, jonka kuvia on ollut runsaasti algoritmin opetusmateriaalina.
2. Tuotemainonta ja brändinmukaiset materiaalit
Mainonnassa, jossa brändin identiteetti ja laatu ovat olennaisia ja todellisuus on keskeinen osa asiakkaan odotuksia, aidot valokuvat tai ammattimaiset kuvitukset ovat usein paras valinta. Autenttisen, brändinmukaisen tekoälykuvan tuottaminen voi osoittautua haastavaksi ja vaatia useita eri työvaiheita ja ohjelmistoja. Samalla vaivalla, tai helpommalla, on yleensä mahdollista tuottaa kuva perinteisin konstein.
3. Sarjallisuus
“An AI image generator is like a box of chocolates – you never know what you’re gonna get.” Osa tekoälykuvien kiistämätöntä viehätystä on niiden arvaamattomuus. Tarkastakin promptista huolimatta algoritmin tuotos on aina jollain tapaa yllättävä. Tästä sisäänrakennetusta satunnaisuudesta johtuen AI:n avulla on edelleen haastavaa toteuttaa kuvasarjoja, joissa toistuisivat esimerkiksi samannäköiset hahmot, tai jotka olisivat kaikki visuaaliselta tyyliltään yhteneväisiä.
4. Painotuotteet ja suuret formaatit
Julisteiden, messuseinien, laadukkaiden esitteiden ja muiden suuriresoluutioisia kuvia vaativien pintojen kohdalla perinteiset valokuvat, huolellisesti valitut kuvapankkikuvat tai haluttuun kokoon toteutetut kuvitukset ovat teknisessä mielessä edelleen AI-kuvia käyttökelpoisempia. Tekoälyllä tuotettujen kuvien laatu ja resoluutio tulee epäilemättä paranemaan jatkossakin, mutta tällä hetkellä niiden kanssa törmää usein laatuongelmiin, kun kokovaatimukset kasvavat.
5. Kulttuurinen ja paikallinen tarkkuus
Kun halutaan esittää tiettyjä paikallisia tai kulttuurisia piirteitä, kuten kaupunkimaisemia tai tunnettuja tapahtumia, aidot valokuvat tai ihmisen tekemät kuvitukset ovat edelleen välttämättömiä. Esimerkiksi kaupunkien tunnusomaiset maamerkit tai muut paikalliset elementit saattavat loputtomine yksityiskohtineen osoittautua tekoälylle liian hankaliksi toteuttaa. Hyvään lopputulokseen voidaan päästä toki ahkeralla iteroinnilla ja taitavalla kuvankäsittelyllä, mutta jos tarve on kuvata todellisuutta, itse asiassa helpoin, laadukkain ja kustannustehokkain tapa on useimmiten päästää valokuvaaja tai kuvittaja tekemään työnsä.
Millaisia kuvia käytämme jatkossa?
Generatiivisilla malleilla toteutettavien kuvien laatu jatkaa kehittymistään ja niiden määrä kasvaa hurjaa vauhtia. Esimerkiksi Adobe Stock -palvelun tietyissä kategorioissa myynnissä olevista ”valokuvista” jopa yli puolet on jo nyt toteutettu tekoälyllä. Taitavien syötteenkirjoittajien käsissä algoritmit synnyttävät surrealistisia, mielikuvituksellisia sommitelmia, sekä toisaalta valokuvan kaltaisia tuotoksia, joita ei voi enää erottaa aidoista esikuvistaan.
AI-kuvat tarjoavat markkinoijalle monia mahdollisuuksia myös ideoinnissa sekä nopeassa sisällöntuotannossa, mutta yleisavain onneen ne eivät ainakaan toistaiseksi ole. AI-kuviin liittyy edelleen selviä haasteita, kuten niiden sisältämät tekniset virheet ja koulutusmateriaaliin liittyvät moraaliset kysymykset. Aidoilla valokuvilla ja ihmisammattilaisten luomilla kuvituksilla on edelleen merkittävä roolinsa markkinoinnissa erityisesti silloin, kun halutaan tarkemmin hallita julkaistavan kuvan laatua ja sisältöä.
PS. Vasemmanpuoleinen maki eli puoliapina on toteutettu tekoälyllä, oikeanpuoleinen on aito valokuva.
