Kyllä tänä päivänä kaikkien yritysten on pakko olla somessa! Onko todella? Ja missä siellä?
Toimin Kuukissa sisältöstrategina. Aloittaessani asiakkaiden sisältösuunnitelman luomista istumme asiakkaan kanssa ensin alas ja alamme yhdessä pohtimaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteiden kautta tarpeita sosiaalisen median kanaville.
Monella yrityksellä tuntuu olevan palo ja pakottava tarve saada yrityksensä esille aallon harjalla seilaaviin somekanaviin.
”TikTok on nyt in.”
”Instagramin Reelsit ovat kuulemma somen kulutetuinta sisältöä.”
”Nyt tarvitaan contenttia funneliin!”
Väitteet pitävät kyllä paikkansa. Pakkoa ja polttavaa haluakin tärkeämpää on kuitenkin ensin selvittää viettävätkö yrityksen olemassa olevat tai potentiaaliset asiakkaat kyseisessä somekanavassa aikaansa ja millaisella sisällöntuotannolla heidän tavoittamisensa varmistetaan.
Strategina tehtävänäni on ensimmäiseksi esittää tärkeitä ja vaikeitakin kysymyksiä asiakkaalle.
Ensimmäinen niistä on useimmiten: Miksi? Miksi halutaan olla esillä juuri tietyssä kanavassa?
On täysin ok, jos tähän ei osata heti vastata suoraan. Tällöin lähdemme asiakkaan kanssa yhdessä tarkastelemaan asiaa syvemmin liiketoiminnan tavoitteiden pohjalta.
Miten valita oikea somekanava yritykselle?
Kohderyhmän määrittely on tärkeimmässä osassa, kun lähdetään valitsemaan oikeita kanavia.
Vaikka sisältö olisi kuinka hienoa ja laadukasta, jää sen hyöty olemattomaksi, jos tavoiteltua kohderyhmää ei saada kuluttamaan aikaa sen parissa.
Ytimekkäästi kärjistetty esimerkki: Snapchatin tiedetään olevan kovassa suosiossa, mutta onko siellä järkevää markkinoida tuotteita tai palvelua, joiden korkein ostopotentiaali on +45-vuotiaissa miehissä?
Kanavaa valitessa kannattaa myös tarkastella sen luonnetta ja käyttötarkoitusta. Siinä missä esimerkiksi LinkedIn koetaan verkostoitumisen ja ammatillisen viestinnän välineenä, korostuu Instagramissa vahvat vaikuttajayhteisöt ja visuaalisuus.
Mitkä ovat sometekemisen tavoitteet ja mittarit?
Kohderyhmän kirkastamisen jälkeen käännämme katseen tavoitteisiin. Onko tavoitteena esimerkiksi
- vahvistaa brändimielikuvaa ja muistijälkeä
- toteuttaa (uus)asiakashankintaa ja ostopolulle ohjaamista
- sitouttaa jo olemassa olevia asiakkaita tarjoamalla heille lisäarvoa esim. vinkkien, informaation, inspiraation tai tarjousten keinoin
- kehittää yritys- ja työnantajamielikuvaa potentiaalisia yhteistyökumppaneita tai työnhakijoita varten?
Toimialasta ja myös yrityskulttuurista riippuen eri somekanavat palvelevat eri tavoitteita. Kaikkia tavoitteita ei tarvitse tai kannatakaan kuormata vain yhden kanavan kannettavaksi. Tarkasti mietityllä somestrategialla on mahdollista määritellä tavoitemalli kanavakohtaisesti.
Tavoitteita asettaessa on myös tärkeää pohtia, miten tavoitteita halutaan mitattavan. Pelkkä aktiviinen tekeminen ei riitä, vaan toiminnan tuloksia tulee seurata säännöllisesti.
Sometekemisen säännöllisen seurannan pohjalta tulee tehdä johtopäätöksiä ja luoda faktapohjaa kehitystoimenpiteille. Seuranta myös helpottaa alati muuttuvien somekanavien kyydissä pysymistä. Se mikä toimi vielä muutama kuukausi sitten, ei ehkä ensi kuussa enää olekaan paras ratkaisu.
Kun oikeat somekanavat ovat kohderyhmälähtöisesti valittu ja tekemisen tavoitteet kirkastettu, on aika tutustua kanavien erilaisiin julkaisumuotoihin ja mahdollisuuksiin. Näistä lisää seuraavassa blogitekstissäni!
Haluatko kuulla lisää?
Me Kuukissa autamme mielellämme yritystänne kasvattamaan liiketoimintaanne ammattimaisen ja strategisen sisällöntuotannon keinoin. Haluatte sitten lisätä oman henkilöstönne osaamispääomaa tai kaipaatte tunnelmaa luovaa kumppania markkinointinne avuksi, olemme palveluksessanne!