Sähköpostimarkkinointi on kuollut – näin saattaa ajatella intuitiivisesti tällä sosiaalisen median, pikaviestimien ja lyhytvideoiden aikakaudella. Vanha kunnon sähköposti pitää verkkoviestinnässä kuitenkin edelleen pintansa. Tilastokeskuksen vuonna 2020 tekemän tutkimuksen mukaan juuri sähköposti on verkkoviestinnän kanavista yleisin: 16–89-vuotiaista jopa 87 prosenttia käytti sähköpostia viimeisen kolmen kuukauden aikana.
Sähköpostimarkkinoinnin avulla on mahdollista tavoittaa laajasti monen ikäisiä suomalaisia. Tämän kevään aikana julkaisemme useamman blogipostauksen, joissa käydään läpi sähköpostimarkkinoinnin periaatteita niin B2C- kuin B2B-liiketoiminnassa. Tämänkertaisessa blogissa käydään läpi sähköpostimarkkinoinnin perusteita sekä sitä, miten sähköpostilistan tilaajat kannattaa kasata.
Sähköpostimarkkinointi on kustannustehokasta
Sähköpostimarkkinoinnin teho perustuu osaltaan kanavan laajaan käyttöön: monet meistä tavoittaa sähköpostin ääreltä päivittäin niin työssä kuin vapaa-ajalla, ja se on toisille jopa mieluisin yhteydenottokanava. Lähtökohtaisesti Saapuneet-kansioon kilahtava viesti on henkilökohtaisesti tarkoitettu vastaanottajalle, ja tämä lisää myös kanavan tehoa verrattuna vaikkapa somealustan syötteeseen, joka vain ikään kuin lipuu ohitse. Vaikka somemainonnan tulemisen myötä on povattu sähköpostimarkkinoinnin kuolemaa, ei kuolonkorinaa ole vielä kuulunut – ennemmin kuuluu merkkiääniä, kun viestit kilahtelevat saapumisen merkiksi.
Sähköpostimarkkinointi on kustannustehokas markkinointiviestinnän keino, jolla yritys voi puhutella kiinnostuneita sidosryhmiä. ROI eli return on investment – joka viittaa siis investoidusta markkinointieuroista takaisin saatavaan rahamäärään – on uutiskirje- ja sähköpostimarkkinoinnilla perinteisesti hyvä, sillä viestin asiakkaalle saamiseksi ei tarvitse erillistä mainos- tai mediabudjettia tai vastaavaa. Kilpailu sähköpostin käyttäjän huomiosta on kuitenkin kovaa, joten viestien sisältö kannattaa miettiä huolella kohderyhmälähtöisesti.
Kasaa laadukas uutiskirjetilaajien lista ja markkinoi vain luvan antaneille kuluttajille
Haluaisitko lähettää viestiä, mutta et tiedä kenelle? Listan kasaaminen kannattaa aloittaa jo tänään, mutta ihan kenelle tahansa ei markkinointisähköpostia saa lähettää. Lyhyesti tiivistettynä, jos olemassa oleva kuluttaja-asiakkaasi ei ole kieltänyt suoramarkkinointia, saa hänelle lähettää samaa tuoteryhmää koskevia markkinointiviestejä, kuin mitä asiakkuus on aiemmin koskenut.
Kannattaa huomioida, että yksityishenkilöitä ja yrityksiä koskevat erilaiset pelisäännöt markkinoinnissa ja mainonnassa. B2B-markkinoinnin puitteissa saa lähestyä yrityksessä työskenteleviä henkilöitä, jos he työskentelevät palveluun tai tuotteeseen liittyvissä roolissa. Tietosuojavaltuutetun toimisto on koonnut tutustumisen arvoisia ohjeita aiheesta.
Sähköposti on verkkoviestinnän kanavista yleisin: 16–89-vuotiaista jopa 87 prosenttia käytti sähköpostia viimeisen kolmen kuukauden aikana.
Uutiskirjetilaajien keräämiseen on monia vaihtoehtoja. Moni yritys kerää tilaajia verkkosivuilla olevalla lomakkeellaan, jolloin kiinnostuneet saavat itse tilata kirjeen. Kerro tilaajalle, mitä lisäarvoa hän saa tilaamalla uutiskirjeesi. Olipa kyseessä sitten mielenkiintoisesti paketoitu sisältö tilaajaa kiinnostavasta aihepiiristä tai tarjoamasi edut, tieto saadusta arvosta motivoi tilaamaan uutiskirjeesi. Etenkin verkkokaupoissa tyypillinen houkuttelukeino on tilaajan palkitseminen kertakäyttöisellä alennuskoodilla.
Myös arvonnat ja kilpailut saattavat olla keinoja saada osallistujilta suostumus sähköpostisuoramarkkinointiin. Kannattaa kuitenkin seurata, miten tilaajaluvut kehittyvät kilpailun jälkeen – poistuvatko arvonnan myötä tulleet tilaajat seuraavan viestin lähetettyäsi listalta vai kiinnostuvatko he sisällöstä? Arvokkain tilaaja on sellainen, joka pysyy ja jolle pystyt todella tarjoilemaan puhuttelevaa tai muuten relevanttia sisältöä.
Uutiskirjeen sisältö on kaikki kaikessa
Viestin sisältö on lopulta se, joka pitää tilaajan otteessaan. Mieti siis uutiskirjettä laatiessasi, mikä kohderyhmääsi kiinnostaa tai palvelee. Voisitko tarjota kiinnostuksenkohteiden perusteella jaeltavia uutiskirjeitä, jolloin tilaaja voi valita, mistä aiheista saa viestiä? Seuraa myös käytännössä, millaiset sisällöt saavat eniten klikkejä ja sitä, miten otsikoitu viesti saa ihmiset avaamaan kirjeen sähköpostilaatikossaan.
Otsikon merkitys korostuu sähköpostimarkkinoinnissa. Jos vastaanottaja ei edes avaa viestiä, et saa asiaasi tai viestiäsi perille. Siksi otsikon ja sen alla näkyvän esikatselutekstin pohtimiseen kannattaa käyttää tovi, eikä vain hätäpäissään muutamaa minuuttia ennen lähettämistä sutaista nopeaa otsikkoa. Mikä teema kohderyhmää kiinnostaisi, millä sanoilla mielenkiinnon saisi heräämään? Myös A/B-testaus eli kahden eri otsikkovaihtoehdon toimivuuden testaaminen on hyvä pitää mukana sähköpostimarkkinoijan työkalupakissa ja tasaisin väliajoin seurata, mikä kohderyhmälle toimii.
Tulevissa blogeissa käydään tarkemmin läpi B2B- ja B2C-markkinoinnin sisältöjen eroja uutiskirjeviestinnässä. Jos yrityksesi haluaisi aloittaa uutiskirjeellä asiakkaiden sitouttamisen tai esimerkiksi lähestyä sähköpostiautomaatiolla myynnin liidejä, asiantuntijamme auttavat mielellään.
Lue myös muut sähköpostimarkkinointia käsittelevät blogipostauksemme:
Sähköpostimarkkinointivinkit B2B-ostoprosessiin – auta ostajaa automaatiolla!
