Promptaus muutti koodaamisen kokonaan – kokenut koodari kertoo, miten onnistua

Kuukissa työskentelee liuta osaavia ohjelmistosuunnittelijoita, jotka koodaavat paitsi verkkosivustoja, myös erilaisia sovelluksia aina mobiilipeleistä yrityksen toiminnanohjaussovelluksiin. Tekoälyn tulemisen myötä myös koodarit ovat olleet uuden äärellä – kuinka koodataan tekoälysovellus? Kuukin Senior Digital Developer Teemu Peltomaa kertoo, miten AI-sovelluksen koodaaminen eroaa perinteisemmästä ohjelmistoprojektista.

Hoidetaan kuitenkin heti alkuun alta pois tekoälykeskustelun polttava kysymys: Viekö tekoäly koodareiden työt?

– Tekoäly ei sinänsä vie koodareiden töitä, sillä vaikka tekoäly voi jo nyt tuottaa käyttökelpoista koodia, on koodarin silti ymmärrettävä koodi ja sen vaikutukset laajemmin. Koodarin työnkuva saattaa muuttua enemmän suunnittelijaksi ja tekoälyn valvojaksi, mutta koodia on edelleen ymmärrettävä.

AI-sovelluskehitys vaatii erinomaisia ongelmanratkaisutaitoja

Siitä lähtien, kun generatiivinen tekoäly ChatGPT-kielimallin julkaisun myötä valtavirtaistui, yksi asia on ollut selvää: AI kehittyy jatkuvasti, ja niin nopeaa vauhtia, että heikompia hirvittää. Se mikä päti viime viikolla, voi olla tänään jo vanhaa tietoa.

Ohjelmistosuunnitteluprosessissa usein keskeisessä roolissa on tiedonhaku ja ongelmanratkaisu. Koodaamisen pulmia pohditaan kollegoiden kanssa, ratkaisuja kaivetaan koodikielten dokumentaatioista ja selvitellään verkon keskustelupalstoilla ja kehittäjäyhteisöissä.

Tekoälysovellusta koodatessaan Peltomaa on huomannut, että koska AI-kehittämisen kenttä muuttuu jatkuvasti, ei koodaamisen pulmille usein löydy ratkaisuja niin helposti. AI-sovelluksen kehittämisessä koodaajan omat ongelmanratkaisukyvyt ovat siis koetuksella eri tavalla.

– Olemme koodanneet täysin uudenlaista sovellusta, joten olemme siinäkin mielessä uuden äärellä. Projektia aloittaessa oli jonkinlainen käsitys mahdollisesta struktuurista, mutta suoraa vertailukohtaa ei ollut. Lopputulos voidaan saavuttaa monella tavalla, riippuen matkan varrella käytetyistä tekniikoista ja se voi vaatia enemmän tutkimista ja useampia iteraatioita, Peltomaa kertoo.

Promptaus tuo oman haasteensa tekoälysovellusten kehittämiseen

Tekoälyprojektissa keskeinen rooli on myös tekoälyn ”kaitsemisella”. Normaalisti koodi tekee juuri niin kuin sitä ohjataan tekemään, mutta tekoälymalli saattaakin reagoida koodin muutoksiin yllättävällä tavalla. Kun tekoälyä ohjataan kirjoitettavalla komennolla, eli promptilla, myös sen muotoilulla on merkitystä.

Peltomaa kertoo, miten se on näkynyt hänen koodausprosessissaan:

– Koodausprosessin edetessä on oppinut myös promptaamista: miten sovellusta täytyy ohjeistaa, jotta sen saa antamaan halutunlaisia vastauksia. Promptaaminen voi olla herkkää puuhaa, jossa yksikin merkki vaikuttaa lopputulokseen. Se lisää hienosäädön tarvetta ja toisaalta myös haluttuun lopputulokseen pääsyn haastetta.”

Peltomaan mukaan tekoälysovelluksen koodaamisessa on promptaamisen aiheuttamista muuttujista johtuen enemmän harmaan sävyjä kuin perinteisessä sovelluskehityksessä: aiemmin koodi joko toimi tai ei toiminut, nyt on toisin.

Tietoturva ja päivitettävyys otettu huomioon AI-sovelluksessa

Millaiseen tarpeeseen tekoälysovellukset sitten voivat vastata? Peltomaa kehottaa pohtimaan, tehdäänkö yrityksessä työtä, johon liittyy paljon toistuvaa, manuaalista ja ehkä yksinkertaista työtä. Tällaisen prosessin voisi todennäköisesti yksinkertaistaa jonkinlaisen sovelluksen avulla, hyödynsi siinä tekoälyä tai ei.

– Etenkin jos prosessissa käsitellään isoa määrää dataa, voi kustomoitu tekoäly olla oivallinen apuri poimimaan olennaisen tiedon datamassan joukosta, Peltomaa kertoo.

Yrityksen datan tietoturvasta taas pitää huolen se, että AI-sovellus suunnitellaan suljetuksi ympäristöksi, josta tieto ei pääse leviämään sinne, minne sen ei kuulu.

Sovelluksen hankkijaa kiinnostaa tietysti se, että hankinta on pitkäikäinen. Kun teknologia kehittyy jatkuvasti, mietityttää sovellusten elinkaari ja päivitettävyys. Peltomaa kertoo Kuukin lähestymisestä haasteeseen:

– Kehitämme sovellukset yleensä modulaarisiksi, jolloin tiettyjä osia niistä voi vaihtaa ilman, että kaikkea täytyy muuttaa. Kehitys ja päivittäminen ovat aina osa sovelluskehitystä, oli kyseessä sitten AI-sovellus tai tavanomaisempi toteutus.