Vain muutamassa päivässä tämänkin jutun tiedot ChatGPT:stä vanhenevat. Vauhti on niin hurja.
Googlen hakutrendeistä näkee, että ChatGPT-sovellus kiinnostaa.
Tekoälystä on sanottu, että se on yhtä suuri mullistus kuin teollinen vallankumous ja internetin keksiminen. Se muuttaa tapamme hakea tietoa sekä tapamme tehdä töitä.
Olemme muutamana viime vuonna oppineet puhumaan sujuvasti algoritmeista, mutta marraskuussa julkaistu ChatGPT-sovellus olikin sitten jotain ihan muuta. Ei hähmäinen ja salainen Facebookin algoritmi näyttämään mahdollisimman osuvaa mainontaa vaan kone, joka puhui kuin ihminen! Termeistä tässä vaiheessa sen verran, että tekoälyllä tarkoitetaan yleisesti tietokonejärjestelmien kykyä suorittaa tehtäviä, jotka vaativat inhimillistä älykkyyttä. Algoritmi taas on käskyjä jonkin toimenpiteen suorittamiseksi – jos A niin B ja niin edespäin. Euroopan Komissio muotoilee tekoälyn muodot näin:
- Ohjelmistot: virtuaaliset avustajat, kuvia analysoivat ohjelmistot, hakukoneet, puheen- ja kasvojentunnistusjärjestelmät
- ”Ruumiillistettu” tekoäly: robotit, itseohjautuvat autot, droonit, asioiden internet.
Tekoäly on ollut ”bubbling under” -ilmiö jo useamman vuoden ajan. Keskustelun räjäyttivät tekoälyt, joiden kanssa keskustella. Promptaaminen eli kehotteiden antaminen on kuin taikaa. Sanot koneelle mitä haluat ja se tuottaa sisältöä ohjeiden mukaan. Ei aina täydellistä ja joskus vain vähän sinne päin, mutta mitä tarkemmat ohjeet antaa, sen paremmin tekoäly toimii ja tuottaa sellaista materiaalia kuin haluamme. Kehitystahti on ollut hurja ja sovellusten oppimisvauhti käsittämätön.
Viimeisen pari kuukautta myös sähköposti on tulvinut tarjouksia koulutuksista, jotka kertovat työn uudesta supervoimasta. Työkalusta, joka tehostaa kaiken tekemisen.
Toisaalta tarvetta voi olla myös luomulle, eli vain ihmisten tekemällä työlle. Skeptisimmissä arvioissa synteettisen eli tekoälyn luoman sisällön osuus kaikesta internetin ja sosiaalisen median sisällöstä saattaa nousta jopa 90 prosenttiin.
Kuten Kuukin Ville Rantanen totesi jo alkuvuoden teknologiatrendijutussa:
”Ihmistä tarvitaan vahtimaan tekoälyä, mutta he, jotka ottavat viimeistään nyt tekoälyn käyttöön oman bisneksensä kasvattamiseen, tulevat olemaan voittajia. Moneen palveluun tekoälyn voi integroida jälkikäteenkin, nyt pitäisi yrityksissä vain herätä kaikkiin mahdollisuuksiin.”
Kuukilaisten mielestä tekoäly on hyvä renki, huono isäntä
Keräsimme kuukilaisten ajatuksia aiheesta yhteen ja yksi sanonta toistui kuukilaisten vastauksissa: Hyvä renki, huono isäntä – kuin tuli konsanaan.
Monessa vastauksessa myös usko ihmiskuntaan oli koetuksella – jo eriarvoistavien digitaitojenkin osalta. Myös Open AI -yhtiön toimitusjohtaja Sam Altman on sanonut ääneen, että tekoäly voi aiheuttaa maailmalle todellista harmia.
Oppivien kielimallien kanssa tuleekin olla tarkkana myös niiden kanssa työskennellessä: tiivistyksissä voi olla lukuja sekaisin ja faktat saattavat olla täysin pielessä monessa paikassa. Ilmaisen ChatGPT:n tiedot loppuvat vuoteen 2021. Maksulliseen ChatGPT:hen tulee jatkuvasti uusia ominaisuuksia ja lisäosia. Nyt tekoälyn saa jo internetyhteydellä. Se pystyy analysoimaan dataa ja tuottamaan siitä graafeja. Oppiva kielimalli ei tiedä mitään, se osaa vain ennustaa, mitkä sanat sopivat peräkkäin.
Koneen tuottamasta tekstistä, niin hyvää kuin se voi ollakin, täytyy muistaa, että se perustuu vain mallinnukseen eli todennäköisyyteen siitä, mikä olisi seuraava sana.
Yksi filosofinen ja perustavanlaatuinen kysymys on myös tekijänoikeudet. Koneella niitä ei voi olla.
Helsingin Sanomat uutisoikin raflaavasti, kuinka internetin rakastamat ohjelmat ovat ongelmallisia, sillä tekoälyn koulutus-/lähdemateriaali ja toisaalta lopullinen tuotos voivat olla tekijänoikeutta loukkaavia.
Tekijänoikeuteen liittyviä ongelmia on myös verkossa vapaasti käytettävissä kuvamaailman tekoälyohjelmissa, kuten DALL-E, Imagen ja Midjourney. Nämä ohjelmat tekevät niille annetuista sanoista kuvia.
Lisäksi tulee olla tarkkana, kenen kanssa lähtee samaan kelkkaan ja ketä kuuntelee keskusteluissa. Yleensä vakaat instituutiot kuten YK:n alainen Unesco ovat toimijoita, joita kannattaa seurata. Unesco muistuttaakin, että tarvitsemme ihmiskeskeisiä tekoälyratkaisuja.
Kaikkinensa lainsäädäntö laahaa pahasti perässä, ja perustavanlaatuinen ongelma on, että hyvikset seuraavat sääntöjä, mutta pahikset eivät. Pian loppuvat kirjoitusvirheitä vilisevät hassunhauskat nigerialaiskirjeet, kun huijarit alkavat tosissaan työstään tekstejään ChatGPT:n avulla. Eurooppalaista lainsäädäntöä laaditaan kuitenkin kovaa vauhtia, ja monia tekoälyn mahdollistamia asioita halutaankin suitsia. Näihin kuuluvat esimerkiksi kasvojen tunnistusohjelmat.
Kannattaakin muistaa, että mihinkään ei kannata laittaa mitään salassa pidettävää tietoa. Esimerkiksi Samsung kielsi työntekijöiltään tekoälytyökalujen käytön kokonaan turvallisuusriskinä.
Uudet tekoälyn mahdollisuudet on otettu innolla käyttöön
Kuukilaiset ovat hyödyntäneet erilaisia tekoälytyökaluja jo pitkään ja monenlaisissa työtehtävissä koodauksesta sisällöntuotantoon, tutkimukseen ja tekstien näkökulmittamiseen. Somepäivitysten emojien lisäämisessä tekoäly on loistava apuri. Tekoälyn mahdollisuuksia pidetään laajoina ja tulevia tekoälyllä tuotettuja ratkaisuja, palveluja ja toteutuksia sellaisina, joita emme osaa vielä edes kuvitella.
Julkinen keskustelu on kietoutunut tekoälyn tekemiin virheisiin, uskomattomiin saavutuksiin sekä tietenkin siihen, mitkä työt muuttuvat tai peräti loppuvat kokonaan tekoälyn vuoksi. Esimerkiksi IBM ei palkkaa uusia työntekijöitä sellaisiin pesteihin, jotka voidaan luultavasti korvata tekoälyllä tulevaisuudessa.
Markkinoinnin alalla varoitellaan, että tekoäly tai oppiva kielimalli ei vie työtäsi, mutta markkinoija, joka osaa käyttää niitä, vie. Se nopeuttaa varioimaan olemassa olevaa sisältöä eri kohderyhmille ja pystyy esimerkiksi parantamaan verkkosivujen koodia nopeammaksi. Tekoäly auttaa myös analysoimaan isoja datamääriä ja yhdistämään esimerkiksi toimivan sisällön ja mainonnan tulokset.
Nähtäväksi jää miten ihmisten käyttäytyminen muuttuu tekoälyn yleistymisen myötä, ja miten esimerkiksi Googlen Bard tulee muuttamaan tapaamme käyttää hakukonejätin palveluja. Tosin EU:n alueella Bard ei ole käytettävissä (poikkeuksena tosin esimerkiksi Ahvenanmaa). Microsoftin keskustelevaa Bing-hakua pääsee myös kokeilemaan ilman jonotuslistaa.
Todennäköisintä on, että tekoälystä tulee samanmoinen apuri ja kumppani kuin kauan taskussamme mukana kulkenut muistin jatke, älypuhelin.
Kuten Roope Rainisto toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa: ”AI-taiteessa on se väärinymmärrys, että tekoälyn ajatellaan olevan toimija, vaikka toimija on edelleen ihminen.” Sama pätee kaikkeen muuhunkin tekoälyllä tehtävään.
Tekoälyjen maailmaan pääsee tutustumaan veloituksetta esimerkiksi kokeilemalla esimerkiksi ChatGPT:tä tai DALL-Ea. Myös me Kuukissa keskustelemme mielellämme aiheesta ja voimme yhdessä pohtia, miten tekoälyllä voisi tehostaa yrityksesi liiketoimintaa!