Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan kaikenlaista kulutusta tulisi vähentää, jos mielimme pysäyttää globaalin ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Osa tätä on energiankulutus, johon lukeutuu myös verkossa viettämämme aika, kuten sivustojen lataaminen selaimella sekä videoiden katselu. Päästönvähennyskeskustelu pyörii usein ruokahävikin vähentämisen ja autoilun ympärillä, mutta oletko koskaan miettinyt, että myös Netflix-tuokiolla, sähköpostikeskusteluilla ja nettilehden selaamisella on hiilijalanjälki?
Yle uutisoi, että IT-ala kuluttaa taannoisen arvion mukaan noin kymmenesosan maailman sähköstä. Vuonna 2019 julkaistun brittitutkimuksen mukaan kahden tunnin HD-tasoinen Netflix-tuokio taas kuluttaa energiaa saman verran kuin ”60 teekupin keittäminen”, kertoo The Times. Sähkönkulutuksen päästöt riippuvat siitä, miten käytetty sähkö on tuotettu, joka vaihtelee sopimuskohtaisesti.
Eräs IT-alan ratkaisuista energiankulutuksen hillitsemiseksi on niin sanottu ”vihreä koodi”, joka on terminä noussut verkkokehittäjien huulille jo jokunen vuosi sitten. Vihreä koodi on alalla käytetty yleisnimitys, joka viittaa siihen, että koodia kirjoittaessa on kiinnitetty huomiota sen energiankulutukseen ja pyritty vähentämään sitä.
Laajempi keskustelu IT-alan päästöistä taas on ollut vähäisempää. Keskustelua on toki herättänyt vaikkapa kryptovaluuttojen hiilijalanjälki, mutta Sitran mukaan esimerkiksi monimutkaiset hankintaketjut ja IT-alan globaali luonne vaikeuttavat päästölaskentaa ja kokonaiskuvan hahmottamista.
Verkkosivun käytettävyys ja vihreä koodi kulkevat käsi kädessä
Kuukin teknologialiiketoiminnasta vastaava Tomi Kaitarinne kertoo, että esimerkiksi verkkosivustojen kohdalla tavoiteltu nopea latausaika ja pieni energiankulutus kulkevat usein käsi kädessä. Hän pohtii kuluttajan suhdetta vihreään koodiin:
– Periaatteessa sivuston käyttäjälle lopputulos ei näytä hirveän erilaiselta. Kymmenesosasekunnin säästö latausajassa ei vaikuta käyttökokemukseen juurikaan, mutta kun sivulatauksia kertyy useampia, säästyy myös energiaa. Yksittäisen käyttäjän voi olla vaikea hahmottaa asioiden skaala ja terminä ’vihreä koodi’ saattaa vaikuttaa viherpesulta.
Kaitarinne korostaa, että hyvä käytettävyys ei ole ristiriidassa päästöjen kanssa, vaan molemmat voidaan ottaa huomioon. Verkkosivut ovat keskeinen osa Kuukin palvelutarjontaa, ja niissä Kaitarinteen mukaan pystytään koodausvaiheessa tekemään paljonkin valintoja, jotka vaikuttavat esimerkiksi siirretyn datan määrään.
– Verkkosivun mobiiliversiossa ei tarvita yhtä hyvälaatuista kuvaa kuin selainversiossa. Me pystymme koodin avulla määrittelemään, että kuinka suuri versio kuvasta latautuu, kun sivu avataan puhelimella tai tietokoneen selaimella, Kaitarinne kertoo.
Näiden lisäksi verkkopalvelun kuormaan voidaan vaikuttaa muun muassa:
- koodia refaktoroimalla
- koodia optimoimalla
- resurssien pakkaamisella
- tummien sävyjen käytöllä sivuston ulkoasussa.
Vihreä koodi on nousussa – ja parannettavaa löytyy!
Tällä hetkellä vaatimus ympäristöä vähemmän kuormittavista verkkopalveluista näkyy harvoin esimerkiksi tarjouskilpailutuksen kriteeristössä. Kaitarinne uskoo, että jatkossa energiaa säästävä vihreä koodi tulee kuitenkin olemaan yhä tärkeämmässä roolissa, kun tietoisuus teemasta lisääntyy. Hän uskoo, että hyvän koodauskäytännön mukaista koodia tekemällä päästään jo pitkälle, mutta korostaa, että parannettavaakin olisi varmasti.
– Verkkopalveluiden koodaaminen on usein valintojen ja kompromissien tekemistä. Jatkossa näiden päätösten tekemiseen vaikuttaa varmasti enenevissä määrin niiden aiheuttama kuormitus vaikkapa konesaleille, Kaitarinne tiivistää.
Oletko kiinnostunut verkkosivustosta tai laskeutumissivusta, jossa ympäristökuorman minimointi on otettu huomioon? Asiantuntijamme suunnittelevat vähemmän kuluttavat mutta yhtä lailla visuaaliset ja käytettävät verkkosivut yrityksellesi. Ota yhteyttä, niin keskustellaan tarpeistanne!
